karamelli
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
karamelli (5)
- sokeria kuumentamalla saatu vaalean ruskea sulate, jota sellaisenaan tai eri tavoin maustettuna ja värjättynä käytetään makeisena
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: /ˈkɑrɑˌmelːi/
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | karamelli | karamellit |
| genetiivi | karamellin | karamellien, (karamellein) |
| partitiivi | karamellia, karamelliä | karamelleja, karamellejä |
| akkusatiivi | karamelli; karamellin | karamellit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karamellissa, karamellissä | karamelleissa, karamelleissä |
| elatiivi | karamellista, karamellistä | karamelleista, karamelleistä |
| illatiivi | karamelliin | karamelleihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karamellilla, karamellillä | karamelleilla, karamelleillä |
| ablatiivi | karamellilta, karamelliltä | karamelleilta, karamelleiltä |
| allatiivi | karamellille | karamelleille |
| Muut | ||
| essiivi | karamellina, karamellinä | karamelleina, karamelleinä |
| translatiivi | karamelliksi | karamelleiksi |
| abessiivi | karamellitta, karamellittä | karamelleitta, karamelleittä |
| instruktiivi | – | karamellein |
| komitatiivi | – | karamelleine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
