kankea
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kankea (15) (komparatiivi kankeampi, superlatiivi kankein) (taivutus[luo])
- jäykkä, taipumaton, vaikea liikuttaa
- kankeat jäsenet
- kankea kieli
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑŋkeɑ/
- tavutus: kan‧ke‧a
Käännökset[muokkaa]
1. jäykkä, taipumaton, vaikea liikuttaa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kankea Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
kankea
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kanki
Verbi[muokkaa]
kankea