kanin

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kanin

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kanin

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kani

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kanin yl. (3) (yks. määr. kaninen [luo], mon. epämäär. kaniner [luo], mon. määr. kaninerna [luo])

  1. kaniini, kani, pupu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kanin Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)