kali

Wikisanakirjasta
Katso myös: käli

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kali (5)[1]

  1. lannoitteista puhuttaessa sama kuin kalium

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑli/
  • tavutus: ka‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kali kalit
genetiivi kalin kalien
(kalein)
partitiivi kalia kaleja
akkusatiivi kali;
kalin
kalit
sisäpaikallissijat
inessiivi kalissa kaleissa
elatiivi kalista kaleista
illatiivi kaliin kaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kalilla kaleilla
ablatiivi kalilta kaleilta
allatiivi kalille kaleille
muut sijamuodot
essiivi kalina kaleina
translatiivi kaliksi kaleiksi
abessiivi kalitta kaleitta
instruktiivi kalein
komitatiivi kaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi << arabia[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kalilannoite, kalilipeä, kalisuola

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kali Kielitoimiston sanakirjassa

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kali

  1. kvassi

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.