kalahtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kalahtaa (53-F) (taivutus[luo])
- päästää kova, lyhyt, hiukan vaimentunut ääni, kuten esimerkiksi lyötäessä kaksi halkoa vastakkain
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑlɑht̪ɑːˣ/
- tavutus: ka‧lah‧taa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- kalahdella, kalahdus
- verbit: kalauttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kalahtaa Kielitoimiston sanakirjassa