kaivata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kaivata (73-E) (taivutus[luo])

  1. tuntea kaipuuta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑi̯ʋɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: kai‧va‧ta

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaivata Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.