kahlita

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kahlita (69) (taivutus)

  1. kahlehtia, panna kahleisiin
    Hänet oli kahlittu lattiaan kiinni.
  2. (kuvaannollisesti) sitoa, rajoittaa; ahdistaa
    Työni kahlitsee minua.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑhlit̪ɑˣ/
  • tavutus: kah‧li‧ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kahlita Kielitoimiston sanakirjassa