kaavio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaavio (3)

  1. kaaviokuva, kaavamainen esitys jostakin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑːʋio/
  • tavutus: kaa‧vi‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaavio kaaviot
genetiivi kaavion kaavioiden
kaavioitten
partitiivi kaaviota kaavioita
akkusatiivi kaavio;
kaavion
kaaviot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaaviossa kaavioissa
elatiivi kaaviosta kaavioista
illatiivi kaavioon kaavioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaaviolla kaavioilla
ablatiivi kaaviolta kaavioilta
allatiivi kaaviolle kaavioille
muut sijamuodot
essiivi kaaviona kaavioina
translatiivi kaavioksi kaavioiksi
abessiivi kaaviotta kaavioitta
instruktiivi kaavioin
komitatiivi kaavioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaavio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kaaviokuva, kaaviopiirros, kytkentäkaavio, lohkokaavio, organisaatiokaavio, vuokaavio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaavio Kielitoimiston sanakirjassa
  • kaavio Tieteen termipankissa