kaartaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kaartaa (57-K) (taivutus)

  1. tehdä (loivahko) käännös, edetä kaaressa, kiertää
    Kaarsin eilen liikkeenne ohitse.
    Joukot kaarsivat vihollisen selustaan.
  2. tehdä tai valmistaa kaarevaksi
    Kaarrettu kaula-aukko.
    Jyrkästi kaarrettu jousi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑːrt̪ɑːˣ/
  • tavutus: kaar‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaartaa Kielitoimiston sanakirjassa