kaapata

Suomi

Verbi

kaapata (73-B) (taivutus[luo])

1. ottaa äkkiä, tarttua, siepata, kahmaista

   Hän kaappasi kiireesti takkinsa mukaan ja lähti matkaan.

2. ryöstää, siepata

   Aamulla lentokentältä kaapattiin lentokone.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːpɑt̪ɑˣ/
• tavutus: kaa‧pa‧ta

Käännökset

1. tarttua

englanti: grab

hollanti: grijpen

2. ryöstää

englanti: henkilöstä kidnap, kulkuneuvosta hijack

turkki: gasp etmek, kaçırmak

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kaappaaja

Aiheesta muualla

• kaapata Kielitoimiston sanakirjassa