käypyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käypyys (40)

  1. se, että on käypä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæy̯pyːs/
  • tavutus: käy‧pyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käypyys käypyydet
genetiivi käypyyden käypyyksien
partitiivi käypyyttä käypyyksiä
akkusatiivi käypyys;
käypyyden
käypyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi käypyydessä käypyyksissä
elatiivi käypyydestä käypyyksistä
illatiivi käypyyteen käypyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi käypyydellä käypyyksillä
ablatiivi käypyydeltä käypyyksiltä
allatiivi käypyydelle käypyyksille
muut sijamuodot
essiivi käypyytenä käypyyksinä
translatiivi käypyydeksi käypyyksiksi
abessiivi käypyydettä käypyyksittä
instruktiivi käypyyksin
komitatiivi käypyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo käypyyde-
vahva vartalo käypyyte-
konsonantti-
vartalo
käypyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan käypä vartalosta käyp- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]