kääntäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kääntäjä (10)
- kielenkääntäjä, henkilö, joka kääntää tekstiä kieleltä toiselle, vrt. tulkki
- (tietotekniikka) tietokoneohjelma, joka luo tietokoneohjelman ohjelmointikielisen lähdekoodin perusteella konekielisen ajettavan binääritiedoston
- (tietotekniikka) tietokoneohjelma eli konekäännösjärjestelmä, joka kääntää tekstiä automaattisesti kielestä toiseen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkæːnt̪æjæ/
- tavutus: kään‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kääntäjä | kääntäjät |
| genetiivi | kääntäjän | kääntäjien (kääntäjäin) |
| partitiivi | kääntäjää | kääntäjiä |
| akkusatiivi | kääntäjä; kääntäjän |
kääntäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kääntäjässä | kääntäjissä |
| elatiivi | kääntäjästä | kääntäjistä |
| illatiivi | kääntäjään | kääntäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kääntäjällä | kääntäjillä |
| ablatiivi | kääntäjältä | kääntäjiltä |
| allatiivi | kääntäjälle | kääntäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kääntäjänä | kääntäjinä |
| translatiivi | kääntäjäksi | kääntäjiksi |
| abessiivi | kääntäjättä | kääntäjittä |
| instruktiivi | – | kääntäjin |
| komitatiivi | – | kääntäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kääntäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- johdettu verbistä kääntää
Käännökset[muokkaa]
1. tekstiä kielestä toiseen kääntävä henkilö
|
2. ohjelma, joka tekee lähdekoodista konekielisen binääritiedoston
|
|
3. konekäännösjärjestelmä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
esikääntäjä, diplomikielenkääntäjä, kielenkääntäjä, kääntäjäkoulutus, kääntäjänkoulutus, nuotinkääntäjä, silmänkääntäjä, takinkääntäjä