jyrisevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jyrisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jyristä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jyrisevä | jyrisevät |
| genetiivi | jyrisevän | jyrisevien (jyriseväin) |
| partitiivi | jyrisevää | jyriseviä |
| akkusatiivi | jyrisevä; jyrisevän | jyrisevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jyrisevässä | jyrisevissä |
| elatiivi | jyrisevästä | jyrisevistä |
| illatiivi | jyrisevään | jyriseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jyrisevällä | jyrisevillä |
| ablatiivi | jyrisevältä | jyriseviltä |
| allatiivi | jyrisevälle | jyriseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jyrisevänä | jyrisevinä |
| translatiivi | jyriseväksi | jyriseviksi |
| abessiivi | jyrisevättä | jyrisevittä |
| instruktiivi | – | jyrisevin |
| komitatiivi | – | jyrisevine |