julkeus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että on julkea
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjulkeus/ tai /ˈjulkeu̯s/
- tavutus: jul‧ke‧us / jul‧keus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | julkeus | julkeudet |
genetiivi | julkeuden | julkeuksien |
partitiivi | julkeutta | julkeuksia |
akkusatiivi | julkeus; julkeuden |
julkeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | julkeudessa | julkeuksissa |
elatiivi | julkeudesta | julkeuksista |
illatiivi | julkeuteen | julkeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | julkeudella | julkeuksilla |
ablatiivi | julkeudelta | julkeuksilta |
allatiivi | julkeudelle | julkeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | julkeutena | julkeuksina |
translatiivi | julkeudeksi | julkeuksiksi |
abessiivi | julkeudetta | julkeuksitta |
instruktiivi | – | julkeuksin |
komitatiivi | – | julkeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | julkeude- | |
vahva vartalo | julkeute- | |
konsonantti- vartalo |
julkeut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan julkea vartalosta julke- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on julkea
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- julkeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40