joutsen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
joutsen (32)
- mikä tahansa joutsenten sukuun (Cygnus) kuuluva lintulaji tai sellaisen yksilö, erityisesti laulujoutsen (Cygnus cygnus)
- Laulujoutsen eli joutsen on ollut joskus Suomessa sukupuuttoon kuolemisen partaalla, mutta ei ole enää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjou̯t̪sen/
- tavutus: jout‧sen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | joutsen | joutsenet |
| genetiivi | joutsenen | joutsenten joutsenien |
| partitiivi | joutsenta | joutsenia |
| akkusatiivi | joutsen; joutsenen |
joutsenet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | joutsenessa | joutsenissa |
| elatiivi | joutsenesta | joutsenista |
| illatiivi | joutseneen | joutseniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | joutsenella | joutsenilla |
| ablatiivi | joutsenelta | joutsenilta |
| allatiivi | joutsenelle | joutsenille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | joutsenena (joutsenna) |
joutsenina |
| translatiivi | joutseneksi | joutseniksi |
| abessiivi | joutsenetta | joutsenitta |
| instruktiivi | – | joutsenin |
| komitatiivi | – | joutsenine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | joutsene- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
joutsen- | |
Etymologia[muokkaa]
- omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä[1]
Käännökset[muokkaa]
1. mikä tahansa Cygnus-suvun lintu
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
- ankkajoutsen, joutsenlaulu, joutsenlisko, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, mustajoutsen, mustakaulajoutsen, pikkujoutsen, trumpettijoutsen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- joutsen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
joutsen
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta joutsi
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta joutsi
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 33. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.