jaotella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jaotella (67-C) (taivutus[luo])
- jakaa osiin yleensä eritellen
- Leipomista varten taikina jaotellaan.
- Perinnönjossa vainajan omaisuus jaotellaan perillisten kesken kunnioittaen mahdollisen testamentin säädöksiä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjɑoˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: ja‧o‧tel‧la
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: jaoteltu, jaottelemato
- substantiivit: jaotelma, jaotteleminen, jaottelu, jaotus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jaotella Kielitoimiston sanakirjassa