jalankulkija
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
jalankulkija (12)
- henkilö, joka kulkee liikenteessä kävellen
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | jalankulkija | jalankulkijat |
| genetiivi | jalankulkijan | jalankulkijoiden jalankulkijoitten (jalankulkijain) |
| partitiivi | jalankulkijaa | jalankulkijoita |
| akkusatiivi | jalankulkija; jalankulkijan | jalankulkijat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jalankulkijassa | jalankulkijoissa |
| elatiivi | jalankulkijasta | jalankulkijoista |
| illatiivi | jalankulkijaan | jalankulkijoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jalankulkijalla | jalankulkijoilla |
| ablatiivi | jalankulkijalta | jalankulkijoilta |
| allatiivi | jalankulkijalle | jalankulkijoille |
| Muut | ||
| essiivi | jalankulkijana | jalankulkijoina |
| translatiivi | jalankulkijaksi | jalankulkijoiksi |
| abessiivi | jalankulkijatta | jalankulkijoitta |
| instruktiivi | – | jalankulkijoin |
| komitatiivi | – | jalankulkijoine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
