jäsennys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jäsennys (39)[1]

  1. tekstin tai erilaisten tekstiyksiköiden esittämisjärjestykseen soveltuva ratkaisu
  2. lauseenjäsennys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjæsenːys/
  • tavutus: jä‧sen‧nys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäsennys jäsennykset
genetiivi jäsennyksen jäsennysten
jäsennyksien
partitiivi jäsennystä jäsennyksiä
akkusatiivi jäsennys;
jäsennyksen
jäsennykset
sisäpaikallissijat
inessiivi jäsennyksessä jäsennyksissä
elatiivi jäsennyksestä jäsennyksistä
illatiivi jäsennykseen jäsennyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäsennyksellä jäsennyksillä
ablatiivi jäsennykseltä jäsennyksiltä
allatiivi jäsennykselle jäsennyksille
muut sijamuodot
essiivi jäsennyksenä jäsennyksinä
translatiivi jäsennykseksi jäsennyksiksi
abessiivi jäsennyksettä jäsennyksittä
instruktiivi jäsennyksin
komitatiivi jäsennyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jäsennykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jäsennys-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39