järkkyä
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
järkkyä
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta järkky
Verbi[muokkaa]
järkkyä (52-A) (taivutus[luo])
- joutua epävakaaseen tilaan perustukseensa nähden (myös kuvaannollisesti)
- Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. (Ilm. 6:12 (KR 1992))
- Hänen mielenterveytensä järkkyi monien läheisten kuolintapauksista.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjærkːyæˣ/
- tavutus: järk‧ky‧ä
Käännökset[muokkaa]
1. joutua epävakaaseen tilaan perustukseensa nähden
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- järkkyä Kielitoimiston sanakirjassa