jäljitys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jäljitys (39)

  1. jäljittäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjæljit̪ys/
  • tavutus: jäl‧ji‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäljitys jäljitykset
genetiivi jäljityksen jäljitysten
jäljityksien
partitiivi jäljitystä jäljityksiä
akkusatiivi jäljitys;
jäljityksen
jäljitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi jäljityksessä jäljityksissä
elatiivi jäljityksestä jäljityksistä
illatiivi jäljitykseen jäljityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäljityksellä jäljityksillä
ablatiivi jäljitykseltä jäljityksiltä
allatiivi jäljitykselle jäljityksille
muut sijamuodot
essiivi jäljityksenä jäljityksinä
translatiivi jäljitykseksi jäljityksiksi
abessiivi jäljityksettä jäljityksittä
instruktiivi jäljityksin
komitatiivi jäljityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jäljitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jäljitys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä jäljittää (jäljit- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]