isole

Katso myös: isolé

Italia

Substantiivi

isole

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta isola

Ranska

Verbi

isole

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä isoler
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä isoler
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä isoler
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä isoler
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä isoler