irto-

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Prefiksi[muokkaa]

irto-

  1. irrallinen, ei pakettiin tms. kuuluva
    irtolumi, irtokappale, irtokarkki
  2. sellainen, jonka saa irti
    irtopäällinen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

irtohiukset, irtohousut, irtokaramelli, irtokarkki, irtokaulus, irtolasti, irtolastialus, irtolehti, irtoletti, irtoliite, irtolisäke, irtolohkare, irtolukko, irtolumi, irtomaa, irtomakeinen, irtomyynti, irtonainen, irtonenä, irtonumero, irtopalmikko, irtoparta, irtopinna, irtopiste, irtopuuteri, irtopäällinen, irtoripset, irtosolu, irtotakki, irtotavara, irtotiheys, irtotilavuus, irtotukka, irtouitto, irtovuori

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • irto- Kielitoimiston sanakirjassa