irstailu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

irstailu (2)

  1. epäsiveellinen käytös

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi irstailu irstailut
genetiivi irstailun irstailujen
irstailuiden
irstailuitten
(irstailuin)
partitiivi irstailua irstailuita
irstailuja
akkusatiivi irstailu; irstailun irstailut
Sisäpaikallissijat
inessiivi irstailussa irstailuissa
elatiivi irstailusta irstailuista
illatiivi irstailuun irstailuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi irstailulla irstailuilla
ablatiivi irstailulta irstailuilta
allatiivi irstailulle irstailuille
Muut
essiivi irstailuna irstailuina
translatiivi irstailuksi irstailuiksi
abessiivi irstailutta irstailuitta
instruktiivi irstailuin
komitatiivi irstailuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]