irrottaa

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

irrottaa (53-C) (taivutus)

  1. päästää irti tai irralleen, ottaa erilleen, saattaa erilleen, katkaista
    Irrotin sonnin lieasta ja sain pötkiä pakoon.
    Alus irrotettiin karilta monen hinaajan voimin.
    Poika irrotti otteensa ja putosi.
    Kalkkunan koivet irrotetaan ruhosta.
    Sähkön kulutuspiiri irrotetaan erottimella.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]