irronnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
irronnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä irrota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irronnut | irronneet |
| genetiivi | irronneen | irronneiden irronneitten |
| partitiivi | irronnutta | irronneita |
| akkusatiivi | irronnut; irronneen | irronneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irronneessa | irronneissa |
| elatiivi | irronneesta | irronneista |
| illatiivi | irronneeseen | irronneisiin irronneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irronneella | irronneilla |
| ablatiivi | irronneelta | irronneilta |
| allatiivi | irronneelle | irronneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irronneena | irronneina |
| translatiivi | irronneeksi | irronneiksi |
| abessiivi | irronneetta | irronneitta |
| instruktiivi | – | irronnein |
| komitatiivi | – | irronneine |