intuitio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

intuitio (3)

  1. tehtyyn havaintoon perustuva oivallus, välitöntä tietämistä, jossa tieto kohteesta saavutetaan suoraan, eikä perustu havannoijan havaintomaailmaan, päättelyyn eikä kokemukseen, vaistonvarainen tajuaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈint̪uit̪io̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi intuitio intuitiot
genetiivi intuition intuitioiden
intuitioitten
(intuitioin)
partitiivi intuitiota intuitioita
akkusatiivi intuitio; intuition intuitiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi intuitiossa intuitioissa
elatiivi intuitiosta intuitioista
illatiivi intuitioon intuitioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi intuitiolla intuitioilla
ablatiivi intuitiolta intuitioilta
allatiivi intuitiolle intuitioille
Muut
essiivi intuitiona intuitioina
translatiivi intuitioksi intuitioiksi
abessiivi intuitiotta intuitioitta
instruktiivi intuitioin
komitatiivi intuitioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]