instituutti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

instituutti (5-C)[1]

  1. korkean asteen oppilaitos
  2. tutkimuslaitos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈinst̪iˌt̪uːt̪ːi/
  • tavutus: ins‧ti‧tuut‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi instituutti instituutit
genetiivi instituutin instituuttien
(instituuttein)
partitiivi instituuttia instituutteja
akkusatiivi instituutti;
instituutin
instituutit
sisäpaikallissijat
inessiivi instituutissa instituuteissa
elatiivi instituutista instituuteista
illatiivi instituuttiin instituutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi instituutilla instituuteilla
ablatiivi instituutilta instituuteilta
allatiivi instituutille instituuteille
muut sijamuodot
essiivi instituuttina instituutteina
translatiivi instituutiksi instituuteiksi
abessiivi instituutitta instituuteitta
instruktiivi instituutein
komitatiivi instituutteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo instituuti-
vahva vartalo instituutti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C