inhota
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- pitää erityisen vastenmielisenä, tuntea inhoa jtak kohtaan
- Inhoan käärmeitä.
- Liisa sanoi inhoavansa Mattia, mutta kommentoi, ettei voi vihata tätä, koska tämä on tuntematon hänelle.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈinhot̪ɑˣ/
- tavutus: in‧ho‧ta
Etymologia[muokkaa]
sanan inho vartalosta inho- ja suffiksista -ta[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: inhottaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- inhota Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.