imaami

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Imaami Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

imaami (5)[1]

  1. (islam) rukouksen johtaja moskeijassa tai moskeijan johtaja
  2. (islam) šiialaisuuden eräissä haaroissa Jumalan valitsema erehtymätön johtaja ja laillinen Mohammadin seuraaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈimɑːmi/
  • tavutus: i‧maa‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imaami imaamit
genetiivi imaamin imaamien
(imaamein)
partitiivi imaamia imaameja
akkusatiivi imaami;
imaamin
imaamit
sisäpaikallissijat
inessiivi imaamissa imaameissa
elatiivi imaamista imaameista
illatiivi imaamiin imaameihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imaamilla imaameilla
ablatiivi imaamilta imaameilta
allatiivi imaamille imaameille
muut sijamuodot
essiivi imaamina imaameina
translatiivi imaamiksi imaameiksi
abessiivi imaamitta imaameitta
instruktiivi imaamein
komitatiivi imaameine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo imaami-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

arabian kielestä, إمام

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • imaami Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5