iltama
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
iltama (10) tav. monikollinen iltamat
- illalla pidettävä ohjelmallinen huvitilaisuus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈilt̪ɑmɑ/
- tavutus: il‧ta‧ma
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iltama | iltamat |
| genetiivi | iltaman | iltamien (iltamain) |
| partitiivi | iltamaa | iltamia |
| akkusatiivi | iltama; iltaman |
iltamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iltamassa | iltamissa |
| elatiivi | iltamasta | iltamista |
| illatiivi | iltamaan | iltamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iltamalla | iltamilla |
| ablatiivi | iltamalta | iltamilta |
| allatiivi | iltamalle | iltamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iltamana | iltamina |
| translatiivi | iltamaksi | iltamiksi |
| abessiivi | iltamatta | iltamitta |
| instruktiivi | – | iltamin |
| komitatiivi | – | iltamine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | iltama- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset[muokkaa]
- Yhdestä tilaisuudesta puhuttaessa käytetään tavallisesti monikkoa iltamat.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- iltama Kielitoimiston sanakirjassa