ilmata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ilmata (73) (taivutus[luo])

  1. lisätä ilmaa (esim. ajoneuvon renkaisiin)
  2. päästää ilmaa ulos (esim. lämpöpatterista)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈilmɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: il‧ma‧ta

Etymologia[muokkaa]

sanan ilma vartalosta ilma- ja suffiksista -ta[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ilmata Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.