ihastus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ihastus (39)[1]

  1. ihastuminen
    Herättää ihastusta.
  2. (tilapäisen) rakastuksen kohde
    Hän toi juhliin uuden ihastuksensa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ihastus ihastukset
genetiivi ihastuksen ihastusten
ihastuksien
partitiivi ihastusta ihastuksia
akkusatiivi ihastus; ihastuksen ihastukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi ihastuksessa ihastuksissa
elatiivi ihastuksesta ihastuksista
illatiivi ihastukseen ihastuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ihastuksella ihastuksilla
ablatiivi ihastukselta ihastuksilta
allatiivi ihastukselle ihastuksille
Muut
essiivi ihastuksena ihastuksina
translatiivi ihastukseksi ihastuksiksi
abessiivi ihastuksetta ihastuksitta
instruktiivi ihastuksin
komitatiivi ihastuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdettu suomen kielen verbistä ihastua

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39