hyväksyntä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kelpoisuuden ja sallittuuden myöntö, usein hiljaisesti
- Hän nauttii toimillaan yleistä hyväksyntää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhyʋækˌsynt̪æ/
- tavutus: hy‧väk‧syn‧tä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus (10-J) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyväksyntä | hyväksynnät |
| genetiivi | hyväksynnän | hyväksyntien (hyväksyntäin) |
| partitiivi | hyväksyntää | hyväksyntiä |
| akkusatiivi | hyväksyntä; hyväksynnän |
hyväksynnät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyväksynnässä | hyväksynnöissä |
| elatiivi | hyväksynnästä | hyväksynnöistä |
| illatiivi | hyväksyntään | hyväksyntiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyväksynnällä | hyväksynnöillä |
| ablatiivi | hyväksynnältä | hyväksynnöiltä |
| allatiivi | hyväksynnälle | hyväksynnöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyväksyntänä | hyväksyntinä |
| translatiivi | hyväksynnäksi | hyväksynnöiksi |
| abessiivi | hyväksynnättä | hyväksynnöittä |
| instruktiivi | – | hyväksynnöin |
| komitatiivi | – | hyväksyntine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hyväksynnä- | |
| vahva vartalo | hyväksyntä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
| Taivutus (9-J) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyväksyntä | hyväksynnät |
| genetiivi | hyväksynnän | hyväksyntöjen (hyväksyntäin) |
| partitiivi | hyväksyntää | hyväksyntöjä |
| akkusatiivi | hyväksyntä; hyväksynnän |
hyväksynnät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyväksynnässä | hyväksynnöissä |
| elatiivi | hyväksynnästä | hyväksynnöistä |
| illatiivi | hyväksyntään | hyväksyntöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyväksynnällä | hyväksynnöillä |
| ablatiivi | hyväksynnältä | hyväksynnöiltä |
| allatiivi | hyväksynnälle | hyväksynnöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyväksyntänä | hyväksyntöinä |
| translatiivi | hyväksynnäksi | hyväksynnöiksi |
| abessiivi | hyväksynnättä | hyväksynnöittä |
| instruktiivi | – | hyväksynnöin |
| komitatiivi | – | hyväksyntöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hyväksynnä- | |
| vahva vartalo | hyväksyntä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. hyväksyminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ennakkohyväksyntä, jälkihyväksyntä, tyyppihyväksyntä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hyväksyntä Kielitoimiston sanakirjassa
- (Sanan taivutuksesta) Jukka K. Korpela: ”Hyväksyntiä ← hyväksyntöjä, hyväksyntien ← hyväksyntöjen” artikkelissa Suomen kielen normien muutoksia (Viitattu 22.1.2021)