hurjistunut
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
hurjistunut (47) (komparatiivi hurjistuneempi, superlatiivi hurjistunein) (taivutus [luo])
- raivostunut, erittäin vihainen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hurjistunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hurjistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hurjistunut | hurjistuneet |
| genetiivi | hurjistuneen | hurjistuneiden hurjistuneitten |
| partitiivi | hurjistunutta | hurjistuneita |
| akkusatiivi | hurjistunut; hurjistuneen | hurjistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hurjistuneessa | hurjistuneissa |
| elatiivi | hurjistuneesta | hurjistuneista |
| illatiivi | hurjistuneeseen | hurjistuneisiin hurjistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hurjistuneella | hurjistuneilla |
| ablatiivi | hurjistuneelta | hurjistuneilta |
| allatiivi | hurjistuneelle | hurjistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hurjistuneena | hurjistuneina |
| translatiivi | hurjistuneeksi | hurjistuneiksi |
| abessiivi | hurjistuneetta | hurjistuneitta |
| instruktiivi | – | hurjistunein |
| komitatiivi | – | hurjistuneine |