humus
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
humus (39)
- tumma, eloperäinen maa-aines, jossa on runsaasti humushappoja
- Humus muodostuu eloperäisten ainesten maatumisesta ja kasvien muuttumisesta kangasturpeeksi.
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Englanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
humus (ei monikkoa)
Latina[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | humus | humī |
| akkusatiivi | humum | humōs |
| genetiivi | humī | humōrum |
| datiivi | humō | humīs |
| ablatiivi | humō | humīs |
humus f. (yks. gen. humī, monikko humī)
Huomautukset[muokkaa]
- Sanalla on myös lokatiivimuodot, yksikössä humī ja monikossa humīs.
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
humus (yks. määr. humusen, ei monikkoa)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈhu:.mus], /ˈhʉː.mɵs/
