huimaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huimaus (39)

  1. tasapainon menettämisen tunne esimerkiksi korkealta alas katsottaessa tai noustessa seisomaan äkillisesti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhui̯mɑus/ tai /ˈhui̯mɑu̯s/
  • tavutus: hui‧ma‧us / hui‧maus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huimaus huimaukset
genetiivi huimauksen huimausten
huimauksien
partitiivi huimausta huimauksia
akkusatiivi huimaus;
huimauksen 		huimaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi huimauksessa huimauksissa
elatiivi huimauksesta huimauksista
illatiivi huimaukseen huimauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi huimauksella huimauksilla
ablatiivi huimaukselta huimauksilta
allatiivi huimaukselle huimauksille
muut sijamuodot
essiivi huimauksena huimauksina
translatiivi huimaukseksi huimauksiksi
abessiivi huimauksetta huimauksitta
instruktiivi – huimauksin
komitatiivi – huimauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huimaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		huimaus-

Etymologia[muokkaa]

huimata + -us

Käännökset[muokkaa]

1. tasapainon menettämisen tunne erityisesti korkealta alas katsottaessa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huimaus Kielitoimiston sanakirjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=huimaus&oldid=4167653”