hole

Englanti

Substantiivi

hole (monikko holes)

1. reikä, aukko
2. kuoppa, onkalo, monttu
3. (šakki) aukko

Liittyvät sanat

• hole in one

Saksa

Verbi

hole

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä holen
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä holen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä holen
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä holen