hoenta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hoenta (9-J)

  1. hokeminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhoent̪ɑ/
  • tavutus: ho‧en‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hoenta hoennat
genetiivi hoennan hoentojen
(hoentain)
partitiivi hoentaa hoentoja
akkusatiivi hoenta;
hoennan
hoennat
sisäpaikallissijat
inessiivi hoennassa hoennoissa
elatiivi hoennasta hoennoista
illatiivi hoentaan hoentoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hoennalla hoennoilla
ablatiivi hoennalta hoennoilta
allatiivi hoennalle hoennoille
muut sijamuodot
essiivi hoentana hoentoina
translatiivi hoennaksi hoennoiksi
abessiivi hoennatta hoennoitta
instruktiivi hoennoin
komitatiivi hoentoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hoenna-
vahva vartalo hoenta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hoenta Kielitoimiston sanakirjassa