hilpeys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hilpeys (40)[1]

  1. se, että on hilpeä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hilpeys hilpeydet
genetiivi hilpeyden hilpeyksien
partitiivi hilpeyttä hilpeyksiä
akkusatiivi hilpeys; hilpeyden hilpeydet
Sisäpaikallissijat
inessiivi hilpeydessä hilpeyksissä
elatiivi hilpeydestä hilpeyksistä
illatiivi hilpeyteen hilpeyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hilpeydellä hilpeyksillä
ablatiivi hilpeydeltä hilpeyksiltä
allatiivi hilpeydelle hilpeyksille
Muut
essiivi hilpeytenä hilpeyksinä
translatiivi hilpeydeksi hilpeyksiksi
abessiivi hilpeydettä hilpeyksittä
instruktiivi hilpeyksin
komitatiivi hilpeyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan hilpeä vartalosta hilpe- ja takaliitteestä -ys

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40