hikoilla
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hikoilla (67) (taivutus[luo])[1]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhikoi̯lːɑˣ/
- tavutus: hi‧koil‧la
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: hikoilu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hikoilla Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
hikoilla
- (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta hikka
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67