hiillos

Wikisanakirjasta
Katso myös: Hiillos
hiillos

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hiillos (39)[1]

  1. hehkuvat hiilet tulisijassa, nuotiossa tms.
    Nuotio paloi hiillokselle ja vähitellen hiipui pois.
    Tuli viriää uudelleen tuhkassa kyteneestä hiilloksesta syttöjen avulla.
    Metsäpalo sai alkunsa retkeilijöiden sammuttamatta jättämästä hiilloksesta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhiːlːos/
  • tavutus: hiil‧los

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiillos hiillokset
genetiivi hiilloksen hiillosten
hiilloksien
partitiivi hiillosta hiilloksia
akkusatiivi hiillos;
hiilloksen
hiillokset
sisäpaikallissijat
inessiivi hiilloksessa hiilloksissa
elatiivi hiilloksesta hiilloksista
illatiivi hiillokseen hiilloksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiilloksella hiilloksilla
ablatiivi hiillokselta hiilloksilta
allatiivi hiillokselle hiilloksille
muut sijamuodot
essiivi hiilloksena hiilloksina
translatiivi hiillokseksi hiilloksiksi
abessiivi hiilloksetta hiilloksitta
instruktiivi hiilloksin
komitatiivi hiilloksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiillokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hiillos-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hiilloskala

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hiillos Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39