hiekoitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hiekoitus (39)

  1. hiekoittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhie̯koi̯t̪us/
  • tavutus: hie‧koi‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiekoitus hiekoitukset
genetiivi hiekoituksen hiekoitusten
hiekoituksien
partitiivi hiekoitusta hiekoituksia
akkusatiivi hiekoitus;
hiekoituksen
hiekoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hiekoituksessa hiekoituksissa
elatiivi hiekoituksesta hiekoituksista
illatiivi hiekoitukseen hiekoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiekoituksella hiekoituksilla
ablatiivi hiekoitukselta hiekoituksilta
allatiivi hiekoitukselle hiekoituksille
muut sijamuodot
essiivi hiekoituksena hiekoituksina
translatiivi hiekoitukseksi hiekoituksiksi
abessiivi hiekoituksetta hiekoituksitta
instruktiivi hiekoituksin
komitatiivi hiekoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiekoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hiekoitus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]