hiekka
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
- hienojakoinen, kivien rapautuessa muodostuva maalaji
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | hiekka | hiekat |
| genetiivi | hiekan | hiekkojen (hiekkain) |
| partitiivi | hiekkaa | hiekkoja |
| akkusatiivi | hiekka; hiekan | hiekat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiekassa | hiekoissa |
| elatiivi | hiekasta | hiekoista |
| illatiivi | hiekkaan | hiekkoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiekalla | hiekoilla |
| ablatiivi | hiekalta | hiekoilta |
| allatiivi | hiekalle | hiekoille |
| Muut | ||
| essiivi | hiekkana | hiekkoina |
| translatiivi | hiekaksi | hiekoiksi |
| abessiivi | hiekatta | hiekoitta |
| instruktiivi | – | hiekoin |
| komitatiivi | – | hiekkoine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
|