hetkuttaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hetkuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (murteellinen, puhekieltä) heiluttaa, ravistaa
- (murteellinen, puhekieltä) kammeta edestakaisin, nuljuttaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhet̪kut̪ːɑːˣ/
- tavutus: het‧kut‧taa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: hetkutus
- verbit: hetkutella
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hetkuttaa Kielitoimiston sanakirjassa