helppous

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

helppous (40)[1]

  1. se, että on helppo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhelpːous/ tai /ˈhelpːou̯s/
  • tavutus: help‧po‧us / help‧pous

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helppous helppoudet
genetiivi helppouden helppouksien
partitiivi helppoutta helppouksia
akkusatiivi helppous;
helppouden
helppoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi helppoudessa helppouksissa
elatiivi helppoudesta helppouksista
illatiivi helppouteen helppouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi helppoudella helppouksilla
ablatiivi helppoudelta helppouksilta
allatiivi helppoudelle helppouksille
muut sijamuodot
essiivi helppoutena helppouksina
translatiivi helppoudeksi helppouksiksi
abessiivi helppoudetta helppouksitta
instruktiivi helppouksin
komitatiivi helppouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo helppoude-
vahva vartalo helppoute-
konsonantti-
vartalo
helppout-

Etymologia[muokkaa]

sanan helppo vartalosta helppo- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40