helppous
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että on helppo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhelpːous/ tai /ˈhelpːou̯s/
- tavutus: help‧po‧us / help‧pous
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helppous | helppoudet |
genetiivi | helppouden | helppouksien |
partitiivi | helppoutta | helppouksia |
akkusatiivi | helppous; helppouden |
helppoudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helppoudessa | helppouksissa |
elatiivi | helppoudesta | helppouksista |
illatiivi | helppouteen | helppouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helppoudella | helppouksilla |
ablatiivi | helppoudelta | helppouksilta |
allatiivi | helppoudelle | helppouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helppoutena | helppouksina |
translatiivi | helppoudeksi | helppouksiksi |
abessiivi | helppoudetta | helppouksitta |
instruktiivi | – | helppouksin |
komitatiivi | – | helppouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | helppoude- | |
vahva vartalo | helppoute- | |
konsonantti- vartalo |
helppout- |
Etymologia[muokkaa]
sanan helppo vartalosta helppo- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- helppous Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40