helppo

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

helppo (1-B) (komparatiivi helpompi, superlatiivi helpoin) (taivutus[luo])

  1. joka ei tuota vaikeuksia, yksinkertainen ymmärtää, ei työläs, ei vaikea
  2. (puhekieltä) seksuaaliseen kanssakäymiseen suostuvainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhelpːo/
  • tavutus: help‧po

Etymologia[muokkaa]

Germaanisesta sanasta *helpō-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin help ja ruotsin hjälp.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

helppoheikki, helppohintainen, helppohoitoinen, helppokulkuinen, helppokäyttöinen, helppoliukoinen, helppolukuinen, helpposivelteinen, helppotajuinen, helppotöinen, helppoymmärteinen

Vastakohta[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • helppo Kielitoimiston sanakirjassa