heinä

Suomi

Substantiivi

heinä

1. jokin yksisirkkaisten heimoon Poaceae kuuluva heinäkasvi
2. niitetty ja kuivattu heinäkasvien ja joidenkin muiden ruohovartisten kasvien kasvismassa
3. (slangia) marihuana, kannabiksen eräs muoto

Käännökset

1. tietynlainen kasvi

englanti: grass romania: pai n. venäjä: трава

2. niitetty ja kuivattu kasvimassa

bosnia: (ijekavica) sijeno, (ekavica) seno n. bulgaria: сено n. englanti: hay espanja: heno m. italia: fieno m. kroatia: sijeno n. makedonia: сено n. puola: siano n.

ranska: foin m. romania: pai n. saksa: Heu n. serbia: (ekavica) seno, сено, (ijekavica) sijeno, сијено n. serbokroaatti: (ekavica) seno, сено, (ijekavica) sijeno, сијено n. slovakki: seno n. sloveeni: seno n. tšekki: seno n. venäjä: сено n. viro: hein

Liittyvät sanat

yhdyssanat ja johdokset

ahvenheinä, apilaheinä, hajuheinä, heinäaika, heinäaro, heinähanko, heinäharava, heinähattu, heinähäkki, heinähäntä, heinäinen, heinäkasvi, heinäkenkä, heinäkuorma, heinäkuu, heinälaji, heinälato, heinämaa, heinämies, heinänhelve, heinäniitty, heinänkasvu, heinänkorjuu, heinänkorjuukone, heinänkorsi, heinänkuormain, heinänpaalain, heinänpöyhin, heinänsiemen, heinäntekijä, heinänteko, heinänuha, heinänviljely, heinäpaali, heinäpelto, heinäperhonen, heinäpouta, heinäsato, heinäseiväs, heinäsirkka, heinäsorsa, heinäsuova, heinätyö, heinävuosi, heinäväki, höyhenheinä, kenkäheinä, koiranheinä, kuivaheinä, kuloheinä, luonnonheinä, maarianheinä, nurmiheinä, puhveliheinä, raiheinä, siniheinä, suolaheinä, vesiheinä

Idiomit

• helppoa kuin heinänteko – helppoa ja ei-konstikasta työtä