havainto

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

havainto (1-J) (monikko havainnot)

  1. havaitsemisen tulos, ympäristön tilasta tehty mittaus tai aistinvarainen tulkinta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑ.ʋɑin.t̪o/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi havainto havainnot
genetiivi havainnon havaintojen
(havaintoin)
partitiivi havaintoa havaintoja
akkusatiivi havainto; havainnon havainnot
Sisäpaikallissijat
inessiivi havainnossa havainnoissa
elatiivi havainnosta havainnoista
illatiivi havaintoon havaintoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi havainnolla havainnoilla
ablatiivi havainnolta havainnoilta
allatiivi havainnolle havainnoille
Muut
essiivi havaintona havaintoina
translatiivi havainnoksi havainnoiksi
abessiivi havainnotta havainnoitta
instruktiivi havainnoin
komitatiivi havaintoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]