harppu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Harppu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Harppu

Substantiivi[muokkaa]

harppu (1-B)

  1. sinfoniaorkesteriin 1800-luvulta lähtien kuulunut kielisoitin
  2. (halventava) ruma nainen, akka, ämmä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑrpːu/
  • tavutus: harp‧pu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi harppu harput
genetiivi harpun harppujen
partitiivi harppua harppuja
akkusatiivi harppu;
harpun
harput
sisäpaikallissijat
inessiivi harpussa harpuissa
elatiivi harpusta harpuista
illatiivi harppuun harppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi harpulla harpuilla
ablatiivi harpulta harpuilta
allatiivi harpulle harpuille
muut sijamuodot
essiivi harppuna harppuina
translatiivi harpuksi harpuiksi
abessiivi harputta harpuitta
instruktiivi harpuin
komitatiivi harppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo harpu-
vahva vartalo harppu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harpunsoittaja, huuliharppu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • harppu Kielitoimiston sanakirjassa