harju
Katso myös: Harju |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- maisemassa kymmeniä metrejä ympäristöä korkeammalle kohoava kilometrejä pitkä maaperämuodostuma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrju/
- tavutus: har‧ju
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harju | harjut |
genetiivi | harjun | harjujen |
partitiivi | harjua | harjuja |
akkusatiivi | harju; harjun |
harjut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harjussa | harjuissa |
elatiivi | harjusta | harjuista |
illatiivi | harjuun | harjuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harjulla | harjuilla |
ablatiivi | harjulta | harjuilta |
allatiivi | harjulle | harjuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harjuna | harjuina |
translatiivi | harjuksi | harjuiksi |
abessiivi | harjutta | harjuitta |
instruktiivi | – | harjuin |
komitatiivi | – | harjuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harju- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
harjukuoppa, harjusora, hiekkaharju, pitkittäisharju, poikittaisharju, soraharju
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1